Mustaa, mustaa ja mustaa

 ... siis valitsen aivan liian usein mustaa. Etenkin jos valittavana on valikoima mitä ihanimpia värejä. Muutama viikko takaperin olin äitini kanssa käymässä Nurmijärvellä ja paluumatkalla poikkesimme Lahdessa Kärkkäisellä. Paikkaan jonne en koskaan kuvitellut poikkeavani. Käynti kuitenkin kannatti, sillä siellä oli mitä ihanin valikoima Dropsin lankoja. (Novitaakin oli, mutta en niitä lankoja koskaan tule hankkineeksi.) Sukkalankoja - liian paljon ihania värejä, jotta olisin osannut valita. Villa lankoja - liikaa myös. Alpakoiden väreistä puhumattakaan. No mitä valitsin. Mustaa boucle alpakkaa. Jos tänne voisi näytteen langan tunnusta antaa, tekisin sen. Kirjoittaa sitä en osaa. Mutta siis taivaallista mustaa on. Lanka "puhuikin heti minulle" eli kertoi mitä siitä pitää tehdä. Näin ei yleensä käy, vaan neulon langat useampaan kertaan. Ja neuleita on kesken useita... olen ns. posessineuloja.

Tuo toinen kuva on noita virityksiäni, joita  olen joskus junassakin saanut selitellä kanssamatkustajille. Koska kaikki neulemerkkini häviävät olen alkanut merkata tarvittavat kohdat noilla hengettömillä pinneillä (vai miksi niitä nyt kutsutaankaan). Tätä neuletta teen lyhennetyillä kerroksilla, joten merkkailen niitä.

Toinen musta prosessissa oleva neule on tuollainen Marks & Kattenssin Linen langasta neuloutuva juttu. Tämä lanka kuuluu ehdottomiin suosikkeihini! Kaapissa on tästä langasta turkoosi neuletakki ja työkavereidenkin neulomuksiin tämä lanka on tiensä löytänyt. Ostoksilla olen käynyt Oulussa, mutta toki tätä muualtakin saa :).  Toukokuussa kävimme Hollannissa ja siellä yhdessä liikkeessä oli kallis, ihana neule. Malli jäi kummittelemaan mieleeni ja lopulta päätin purkaa tästä langasta aloittamani neuleen (jo toisen kerran)  ja tehdä jälleen uuden. Oikeastaan muuta samaa ei tähän omaan versiooni tule kuin ajatus laskostamisesta. Neulon suuren suorakaiteen muotoisen kappaleen joka sitten muotoilen laskostamalla. Neuleen valmistuminen on tuskallisen hidasta - koska on kamalan tylsää neuloa vain aina oikein suoraa pötköä.

Mutta onpa minulla jotain valmistakin ja ihan ensimmäisellä neulomisella! Veljeni parempi puolisko vinkkasi tarvitsevansa sellaiset (näytti kämmenestä kyynärpäähän) villaviittansa kanssa. Mustat, tai ei ainakaan kuviolliset. Varastossa ei mustaa lankaa ollut (josta kyllä yllätyin!) joten sain luvan astella lankakauppaan ihan oikean tarpeen kanssa! Mielessäni etsin jotain kaunista, pehmeää, ohuehkoa lankaa, mutta sitten käteeni osui Tekstiiliteollisuuden Taiga lanka niin suunnitelmat muuttuivat. Lanka suorastaan huusi hyllyllä, että Ota minut! Ja niin meni viikko ja "sellaiset" oli valmiina. Sellaiset on muotoon neulottu ja tuossa kämmenselän puolella risteilee palmikko. Kuten yleensä aina, tämäkin malli on omasta päästä. En "osaa neuloa mallin mukaan"...

 

Vaikka juttu olikin kovin musta on syskyssä tuon sateen ja harmauden keskellä kuitenkin värejä kovin paljon ainakin omenapuun alla. Jatkan niiden parissa :) ...tällä kertaa kuivaamalla.