Niinpä. Neuloin ne. Kurkistus lankapussiin ja kuinka ollakkaan siellä oli vieläkin äidiltä jääneitä muinaisia 7 veljeksen -sukkalankoja. Ja voin kyllä sanoa, että ei ne ihan vieläkään loppuneet, kun en niitä osaa oikein mihinkään käyttää.
Kyselin jalan kokoa. "Ihan tavallinen 45." Tämä OK. Taisin sanoakin, että neulon sitten sellaiset ihan tavalliset harmaat sukat, joissa ei ole mitään ylimääräistä. Neuloessani varren joustinta suunnitelmani jälleen kuitenkin muuttuivat ja teinkin sukkiin tuollaisen perinteisen pintaneuloksen. Sukista tulikin aika herkut.
Vaikka kotona kuljen kesät pääasiassa varpaisillaan, niin tämä sukkamalli onkin osottautunut mahdottoman mukavaksi. Osasyy lienee tämä mukavan viileänä pysytellyt kesä ja viileä maa ulkona. Olen huomannut käveleväni sukkasillaan pihahuoneellenikin. Tuosta noin vaan sukkasillaan nurmen yli. Vaikka saattaa olla, että ihan muutaman kerran olen samasta asiasta huomauttanut hieman kireään sävyyn tuolle päivitysversiolleni. Mutta tämä 7 veljestä -lanka kyllä kestää.
Voi mikä ihanuus, positiivinen asia nro. 51 😊 Ja positiivisuus näemmä tarttuu helposti, kun heti alkoi tuntua, että tuollaisethan se olisikin hyvää neulottavaa.
VastaaPoistaTällaiset jutut hymyilyttävät yllättävän pitkään. Oikeastaan joka kerta, kun sujauttaa omat varpaansa noihin omiin sukkiin :)
Poista