lauantai 29. joulukuuta 2012

Joulu alkaa olla paketissa...

...tosin meillä joulu kestää aina loppiaiseen, jolloin kuusi kannetaan pois. Tänä vuonna joulua vietimme ihanan hiljaa. Rauhassa. Pääasiassa kolmen naisen, kolmen sukupolven, voimin. Istuen, jutellen, syöden ja käsitöitä tehden. (Saimme lahjaksi television jota kyllä tuli katseltua myös!) Kaikki turha oli karsittu pois. Joulukoristeetkin karsin minimiin ja laitoin niitä kassillisen kiertoonkin. Siitäkin tuli hyvä mieli. Jouluruoat olivat hyvin perinteiset, joskin karsitut ja kalaisat. Herkkuja ei nyt tehty (jos pipareita ei lasketa), mutta niitä tuli lahjaksi juuri sopivasti. Kummitytön herkulliset suklaakeksit maistuivat erityisen hyviltä. Kiitos!  
 
Tyyne huolehti nytkin, että piparit tuli tehtyä ja koristeltua ruhtinaallisesti! Piparimuotit ovat yksi heikkouteni. Kuuluvat niihin ihmeellisiin tapoihin, että joka joulu on ostettava yksi uusi. Nyt se oli Marimekon hauki. Muutama vuosi sitten kävimme "piparimuotti taivaassa" Sveitsissä. Kaupassa jonka seinät olivat täynnä mitä erilaisimpia muotteja. Mukaan tuli silloin muutama :)
Piparitaloa ei nyt rakennettu. Tehtiin tällainen metsä.
Marimekon kuuset ja piilossa karkkia syövät oravat.
Ja tietysti muutama pupu...
Hahaa! Leivoimme kuitenkin! Tässä vinkki myös muille. Piparitaikinan jämät piirakkavuokiin, pohjalle omenasosetta ja päälle rahkaa (valkosuklaa-lime). Koristeeksi vielä pipari. Paistaminen ja päälle herkuttelu! Nam. Olivat hyviä!
Paljon muita joulukoristeita meillä ei kynttilöiden lisäksi ollutkaan kuin kuusi. Kuuseen olen vuosittain ostanut jonkin uuden koristeen. Marimekon joulupallot parin vuoden takaa. Mokon enkelit ehkä jo 10 vuotta sitten. Muuten koristeet ovatkin pääosin olleet kirkkaita lasisia. Erityisen ihastunut olen ollut noihin lasipalloihin, joita löysin kirpputorilta vuosi sitten pienen korillisen muutaman euron hintaan. Olin juuri käynyt Pentikillä toteamassa, että en niitä alesta saanut. Onni oli silloin mukana!
Toisen hankinnan olen näköjään tehnyt myös sen piparimuotin lisäksi. Se on tämä PartyLiten ihanuus,  joka jäi hankkimatta vuosi sitten. Nyt sen lahjakortilla raaskin ostaa. Mustaa keittiönpöytää vasten täydellinen! Ja taivas, josta paistaa kaupungin valot... 

Luonto oli talvinen ja omalla pihalla tuli vietettyä myös paljon aikaa ... lumitöitä tehden... valoisaan aikaan, mutta myös pimeällä... minne lie kaikki talven lumet saan taas mahtumaan. Kameran kanssa olen ollut nyt myös enemmän liikkeellä. Mukavaa on ollut. Tosin nyt olen huomannut, että 8 vuotias järkkärini ei toimi enää kuin uusi :(
Kasvihuone ... kesähuone odottelee tyhjillään kevättä. Siellä tosin on kamina,
eli  myös talvella sinne voisi retkeillä. Syksyllä en vain jaksanut
sitä siihen asuun laittaa, että siellä viitsisi istuskella.
Vanhat sireenit taipuvat lumen painosta jo nyt. Eivät enää kestä, vaan katkeavat. Harmi.
Vanhan omenapuun takaa pilkistää koti. Nämä kuvat on otettu piiiiiitkillä valotusajoilla lähes  pimeällä pihalla. Ulkovaloja kun ei ole kun yksi kuistilla ja toinen tuossa liiterin ovella.
Serkukset puuhailee pihalla. Tyyne mieli paikassaan mökkinsä katolla...
Kalakeitto maistuu ulkoilun jälkeen. Tuossa vanhassa 2€ kirpparilöydössä ei muuta ruokaa voikkaan valmistaa. Virkkasin joululahjoiksi tuollaisia pannunalusia... itselleni myös! Valkoinen väri kuitenkin himpun verran haastava :)


Tulihan oikea sillisalaatti! Kaikki suloisen sekaisin, mutta menköön. Ehkä kannattaisi jatkossa tehdä vaikka useampi pieni juttu, vai mitä mieltä olette? Näin eivät kuvatkaan pääse oikeuksiinsa... No ehkä opin tästä jälleen jotain, tai sitten en...


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti