Pitkin syksyä olen kameran kanssa valomaalausta tutkiskellut. Samalla miettinyt kuvia, joissa ei ole yhtään tarkkaa kohtaa. Kuin olisivat maalattuja. Epäselviä ajatuksia. Hajatelmia. Unia. Painajaisia ja haaveita. Näkymiä, kun silmät eivät enää jaksa nähdä.
Tässä olis ensimmäiset jotenkin onnistuneet otokset, joissa nuo pohdiskelut ovat toteutuneet jo vähän sinnepäin. Värejä korjailtu, mutta muuten kameralla tehtyjä. Eihän nämä nyt valomaalauksen kriteereitä ehkä täytä... kun ovat maalattu vallitsevalla valolla... ja kameraa liikutellen... valoa kuitenkin miettien... mutta löytyyhän näistä noita valomaalauksen elementtejä. Eikö niin? Valonheijastumia. Valoheijastumista.
On muuten aika vaikeaa saada kamera liikkumaan niin, että kuvasta tulisi halutun kaltainen. Tai edes sinnepäin. Jos kymmenestä kuvasta yksi onnistuu näin, niin hyvä. Tosin tässäkin kyllä kehittyy näkemään mikä kohde ja valo toimii. Ja kuinka sitä kameraa olisi liikuteltava. Ja milloin ja mihin tarkennettava... Niin. Nämäkin kuvat on pitänyt tarkentaa, vaikka sitä tarkkaa pistettä ei nyt sitten olekkaan näkyvissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti