tiistai 23. helmikuuta 2016

Vintin kätköistä

Se oli vuosi 2002 kun päätin alkaa harrastaa kansalaisopiston kursseja. Tämä kirjottujen peittojen kurssi oli yksi niistä kokeiluista. Ei sinänsä mikään uusi tekniikka minulle, mutta koskaan en ollut mitään valmista saanut aikaan. 

Inspiraatiosta. Muistan, kuinka kalenterini välissä oli varmasti vuosia kulkenut jostain lehdestä repäisty kuva, jossa oli muistaakseni maalattu tällainen kuviomaailma. Mielikuvissani se oli sellainen okran sävyinen. Tai sitten ei. Saattoi olla myös painokangas. Tuo leike on vuosien saatossa kuitenkin kadonnut, joten en inspiraation lähteelle enää pääse. 

Materiaaleista. En oikein tiedä mistä minulle oli tullut pussillinen tällaisiä villalankojen värikarttoja, joissa kutakin väriä oli pienen vyyhdin verran. Niistä sitten valikoin tähän pieneen peittooni itselleni todella vieraat värit. Pohjakangaskin löytyi varastoista. Pala luonnonvalkeaa villaa toimikkaaksi kudottuna. Viltissä on puuvillainen tikkivuori... sekin lienee ollut joku kierrätyspala!




 

Vinttikomeroa siivotessani tämä viltti sitten tupsahti taas käsiini. Aarre! Ei tämä viltti vintissä kaikkia näitä vuosia ole kuitenkaan ollut! Tyy syntyi 2004 ja tämä toimi hänen sänkynsä päiväpeitteenä. Hyvät ovat materiaalit olleet, kun ei yhtään ole nuhjaantunut! ...ja vinttiin tämä nyt joutuu kyllä takaisin. Jospa sille vielä käyttöä löytyisi!

Ja tuo kissa on Iiro. Tottakai villan päälle on heti päästävä kun sitä näin tarjolla on! Ida tyytyi nyt katsomaan vierestä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti