Hidastaen kohti lomaa

Kesäkuisena perjantai aamuna suuntasin matkani kohti Jyväskylää. Olin ilmottautunut Puutarhajamboré - filmipohjaisen fotoetsauksen työpajaan Ratamoon. Odotettaivssa oli neulanreikäkameran rakentamista, kuvaamista, syanotypioita ja niiden toonauksia ja vielä päälle fotoetsausta! ...ja aikaa tosiaan tuo kolme päivää. 

Työskentelytahti oli aikasta mukava. Ensimmäisenä päivänä sain otettua kolme kuvaa! Niin. Kolme kuvaa. Tässä tulossa ensimmäinen. Puutarhassa oli hurjan hieno kiinanlaikkuköynös, jonka lävitse kauniisti siilautuvaa valoa halusin kuvata. (Ekassa kuvassa luonnosteluja puhelimen kameralla... jolla nämä kaikki kuvat muuten otettu.)

Valaistusolosuhteet vaihtelivat kovasti. Samoin valotusajat. Kauniita valoja riitti. Varjoja myös. 

Ja kuinkas ollakkaan. Ensimmäien kuva lumosi, toinen kuva onnistui ja kolmas kuva meni pieleen. En ensimmäistä kuvaa ottaessani ymmärtänyt kuinka laaja kuvakulmasta oikeasti tulee. Kuvittelin ottavani kuvan, jossa olisi vain tuota kaunista köynöstä. Kuvaan kuitenkin tallentui puutarhan penkki. Kuvaan syntyi tarina. 

Ja sitten vaan herkistelttin paperit ja valotettiin. Ratamossa olisi ollut mainio mahdollisuus valottaa myös keinovalolla, mutta jotenkin ajatus auringolla valottamiseen houkutti enemmän. Filmini oli kovin alivalottunut, mutta sitäpä pystyi paikkaamaan nyt pitkillä valotusajoilla. ...ja olivat muuten pitkiä! Edelleen elämässä vallinnutta rytmiä hidastellen. Nautin.

Pesun jälkeen kuva pääsi vielä hapettumaan vetyperoksidi kylpyyn. Tää onnen ja innostuksen tunne! Kannattaa kokeilla. 

Kurssilaisten sinisiä kuvia kuivumassa. Mielenkiitoista oli huomata itsestä, että tälläkertaa sain tälaisessa kurssiympäristössä aikaiseksi jopa jotain! Yleensä kun näin ei pääse tapahtumaan, sillä muiden prosessien seuraaminen on niin mielenkiintoista. Ja niistä kyllä myös oppii. Emma ja Jyrki (opet) onnistuivat kyllä järjestelyissä niin, että minäkin toimin!

Toonaamalla sitten saatiin tuota sinisyyttä pois. Teellä ehkä näistä kokeiluista mieluisimmat tulokset. Sopii tuohon kuvan japanilaiseen teemaan oikein mainiosti.

Toisella filmillä tein pikaisen kokeilun todeten senkin hyvin käyttökelpoiseksi. Raparperin lehtiä sammakkoperspektiivistä. Jostain kumman syystä tykkään kuvata kasvit aina näin. Tai taidan kyllä kuvata sitä lehtien läpi siivilöytyvää valoa. Tässä lehdet toonauksen vielä kylvyssä.

Fotoetsaukseen ei oma aikani kyllä riittänyt, mutta sain kuitenkin tehdyksi laatan. lienee hankkiuduttava seuraavalle kurssille, jotta sitä voin käyttää. Ei taida kotikonstein kasviprässillä painaminen onnistua!?

Kotiinviemisenä kurssilta säkillinen hyvää mieltä ja onnen tunteita, muutama vedos (joihin olen jopa oikein tyytyväinen) ja arpajaisissa voittamani neulanreikäkamera! Kamera paketoitu tuonne ajankouhtaiseen sanomalehtikääreeseen. Loma alkaa pian ja luulempa, että tämä puuha jatkuu. Jokseenkin lomalaiselle sopivaa on työskentelytahti tällaisessa puuhassa.